Vihervuoden avajaiset: Kestävän suomalaisen maiseman monet ulottuvuudet

Tänään Jyväskylässä Viherympäristöliitto ry:n Viherpäivillä avattiin juhlallisesti valtakunnallinen Vihervuosi. Teemavuoden teema ”Kestävä suomalainen maisema” oli monipuolisesti esillä Vihervuoden avajaistapahtumassa ja se näkyi myös runsaana sisältönä Viherpäivien seminaareissa. Kestävän kehityksen määritelmään sisältyy se, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Tämä laaja yhteiskuntaa kokonaisuudessaan koskeva teema linkittyy hyvin monilla tavoin sekä rakennettuun että luontoympäristöön.

- Me tarvitsemme arkiympäristössä hyvää ympäristöä, joka säätelee melua, tasaa lämpötilaeroja, lisää luonnon monimuotoisuutta, puhdistaa ilmaa. Hyvä ympäristö tuottaa monipuolisesti ekosysteemipalveluja, Viherympäristöliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen totesi.

- Taajamissa kansanterveys edellyttää riittävän määrän viheralueita. Viheralueet ennaltaehkäisevät sairauksia ja viheralueilla on monia terveysvaikutuksia. Hyvä kaavoittaja ja päättäjä vaalii viheralueiden määrää ja saavutettavuutta. Tämä syntyy poliittisella vaikuttamisella. Meidän pitää osata vaatia hyvää ympäristöä, Sirpa Pietikäinen painotti.

Miten maisemaa on hoidettava kestävän kehityksen mukaisesti?

Helsingin yliopiston kaupunkiekologian professori Jari Niemelän mukaan kestävyyden määrittely on pitkälle yhteiskunnallisen keskustelun ja sopimuksen tulos. Tämä koskee myös maiseman hoitoa, erityisesti kulttuurimaisemia, joissa ihmisen vaikutus on merkittävä. Laajasti määritellen voidaan ajatella, että maisema ei ole ekologisesti kestävä, jos tulevilla sukupolvilla ei enää ole mahdollisuutta nauttia maiseman ekologisista arvoista tai hyödyntää niitä. Tällainen maisema saattaa toisaalta olla taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä, jos se tuottaa ravintoa ja raaka-aineita sekä työpaikkoja.

- Kestävä maisema on siis alue, jonka viherrakenne ja sen sisältämä luonnon monimuotoisuus tuottavat ekosysteemipalveluita, jotka takaavat meille hyvinvointia. On siis viisasta ylläpitää viherrakenne, jotta tulevien sukupolvien hyvinvointi olisi taattu. Sitä on kestävyys, tiivisti Jari Niemelä.

Kestävää ympäristörakentamista viedään käytäntöön

Vaikka kestävän kehityksen periaatteet ovat yleisellä tasolla hyväksyttyjä, on niiden soveltaminen käytäntöön usein vaikeaa. Päätöksenteon pohjaksi kaivataan poikkeuksetta pätevää tutkimusta ja tunnustettujen taloudellisten mittareiden käyttöä. Useissa Euroopan maissa viheralan laaja-alainen tutkimus on keskittynyt luotettavien mittausmenetelmien kehittämiseen.

-Hollannissa olemme tuotteistaneet kestävän ympäristörakentamisen. Olemme kehittäneet Green Label -tuotemerkin, jossa kohdekohtaisesti arvioidaan kestävän ympäristörakentamisen kriteerien pohjalta kohteen – pihan, puiston tai yhtiöpihan – rakentaminen, hoito sekä käytetyt materiaalit.

Green Label –kriteeristössä arvioidaan esimerkiksi, hyödynnetäänkö sadevettä, käytetäänkö paikalliset maa-ainekset hyväksi, osallistuvatko kohteen käyttäjät suunnitteluun, edistääkö kohde ihmisten sosiaalista yhteiseloa ja onko projekti taloudellisesti toteutettavissa, viherrakentaja, suunnittelija Nico Wissing Hollannista kertoi Viherpäivien esitelmässään ja painotti kasvillisuuden tärkeyttä rakennetussa ympäristössä.

-Tarvitsemme konkreettisia suunnittelutyökaluja, jotka perustuvat tosiasioihin, painotti maisema-arkkitehtuurin professori Ulrika K. Stigsdotter Kööpenhaminan yliopistosta ja esitteli Kööpenhaminan yliopiston Luonto- terveys- ja suunnittelulaboratoriosta saatuja oppeja. Laboratorioon kuuluu terapiametsäpuutarha Nacadia®, missä annetaan hoitoja stressiperäisiin sairauksiin, ja terveysmetsä Octovia®, missä tarjotaan terveyttä edistäviä luontokokemuksia ja toimintoja. Päähuomio on terveysmetsässä, mistä hankittu tieteellinen näyttö terveyden edistämisestä ja luonnon laatuominaisuuksista on siirretty demonstraatiokohteisiin ja ammattilaisten käytännön suunnittelutyökaluksi.

Ulrika K. Stigsdotter näkee hälyttävimpänä kielteisenä ilmiönä sen, että yhä suurempi osa kansalaisista elää erossa luonnossa ja viettää liikkumatonta elämää sisätiloissa. Esimerkiksi liikalihavuuden, kakkostyypin diabeteksen, osteosporoosin ja stressiperäisten tautien, kuten sydänsairauksien, masennuksen ja uupumuksen viimeaikainen nopea yleistyminen on nähty olevan yhteydessä nykyaikaiseen urbaaniin elämään.  WHO on tunnistanut kaupunkivihreän puutteen päivittäisessä virkistäytymisessä ongelmaksi kansanterveydelle ja hyvinvoinnille ja järjestö rohkaisee paikallista hallintoa lisäämään viheralueiden tavoitettavuutta.


Tapahtumat banneri
kesy banneri