Mikä Vihervuosi?

Vihervuosi on valtakunnallinen teemavuosi, jota vietetään viidettä kertaa vuonna 2016. Teemavuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. 

Vihervuoden pääteemana on Kestävä suomalainen maisema. Teema nostaa esille tämän ajan haasteet: miten voimme edistää kestävän kehityksen mukaista viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Muita esille nousevia teemoja ovat lähiruoka ja kaupunkiviljely, kestävä ympäristörakentaminen, viherverkostot ja "Liikettä ulos – lähiympäristö kuuluu kaikille" (ympäristön esteettömyys, liikuntamahdollisuudet ja terveysvaikutukset).

Vihervuoden slogan "Minun maisemani – maalla ja kaupungissa" tuo tarkoituksella asiat lähelle. Kyse on meidän kaikkien lähiympäristöstä. Maisema-sana sisältää niin rakennetut ympäristöt, luonnonalueet, kulttuurimaiseman kuin suojelualueetkin. Teemaa valittaessa maisema on ymmärretty sen laajassa merkityksessä: Maisema tarkoittaa aluetta sellaisena, kun ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta tai vuorovaikutuksesta (Eurooppalainen maisemayleissopimus 14/2006, 1 artikla).

Vihervuoden aikana järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia ympäri Suomea. Teemavuosi on kaikille avoin ja sitä voi viettää monella eri tavalla, kuten esimerkiksi järjestämällä talkoita, istutustapahtumia, kaupunkiviljelmiä, puutarhakävelyitä tai neuvontatapahtumia. Kannustamme myös erilaisten projektien, hankkeiden, kilpailujen ja haasteiden ideointiin ja toteuttamiseen Vihervuoden aikana. Kaikki Vihervuoden tapahtumat löydät tapahtumakalenterista.

Ympäristöministeriön nimeämää teemavuotta koordinoi Viherympäristöliitto. Vuoden teemoista ja päätapahtumien suunnittelusta vastaa valtakunnallisista järjestöistä ja toimijoista koostuva johtoryhmä. Vuoden päätapahtumat järjestetään Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä.

Edelliset Vihervuodet

Vihervuosi – Gröna Året on järjestetty aiemmin vuosina 1985, 1995, 2000 ja 2008. Ensimmäisen valtakunnallisen Vihervuoden taustalla olivat professori Martti Markkula ja ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, ja teemavuoden esikuvana toimi vuonna 1981 järjestetty Viher-Häme.

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat organisoineet Vihervuotta alusta lähtien yhdessä valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Johtoryhmä vastaa vuoden teemoista, valtakunnallisten päätapahtumien sisällöistä, kannanotoista, aloitteista, Vihervuoden mitalien jaosta sekä tiedottamisesta. Ks. Vihervuoden 2016 johtoryhmän kokoonpano

Vihervuosi 1985: Vihreys – Terveys – Viihtyisyys. Ympäristönsuojeluneuvosto oli vahvasti mukana ensimmäisen vuoden järjestelyissä. Vuoden aikana tehtiin 21 aloitetta, jaettiin ensimmäiset Vihervuoden mitalit (Asuntosäätiö) ja järjestettiin useita valtakunnallisia seminaareja ja pienempiä tapahtumia.

Vihervuosi 1995: Vihreytä ympäristösi – Viihdy kotiseudullasi. Vuotta vietettiin yhtä aikaa Euroopan luonnonsuojeluvuoden kanssa ja teemavuosilla oli yhteinen johtoryhmä. Tapahtumia kertyi lähes 300 ja teemavuosi sai hyvin huomiota myös lehdistössä.

Vihervuosi – Gröna Året 2000. Tavoitteena oli lisätä viherympäristön arvon ja paikallisten mahdollisuuksien ymmärtämistä ja huomioonottamista. Mukana oli yli 35 aktiivista sidosryhmää ja toiminta keskittyi yksityisiin ja julkisiin viheralueisiin, maaseutuympäristöön sekä viheralan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tapahtumista lasten- ja nuorten kampanjat saivat erityisesti huomiota ja idea kansallisista kaupunkipuistoista julkistettiin.

Vireyttä Vihreästä – Vihervuosi 2008. Teemavuosi keskittyi viihtyisyyteen, ulkona liikkumiseen ja ympäristökasvatukseen. Viheralan ammatillisessa keskustelussa nostettiin esille ilmastonmuutoksen vaikutukset viheralaan ja toisin päin. Vuoden aikana järjestettiin noin 300 tapahtumaa, kuten esimerkiksi Liiku terveemmäksi -päivä.

Lue lisää aiemmista Vihervuosista (.pdf)