Teemat

Kestävä suomalainen maisema

Vihervuoden pääteema Kestävä suomalainen maisema nostaa esille tämän ajan haasteet: miten voimme edistää kestävän kehityksen mukaista viheralueiden, virkistysalueiden, puistojen ja pihojen suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Tavoitteena on edistää mm. rakennusalueilla syntyvien rakennusmassojen kierrätystä, kotimaisten tuotteiden ja palveluiden käyttöä sekä tuoda esille suomalaista ammattitaitoa.

Maisema-sana sisältää niin rakennetut ympäristöt, luonnonalueet, kulttuurimaiseman kuin suojelualueetkin. Teemavuoden slogan: Minun maisemani – maalla ja kaupungissa tuo tarkoituksella asiat lähelle. Kyse on meidän kaikkien lähiympäristöstä.

Lähiruoka ja kaupunkiviljely

Puutarhaharrastus on edelleen kasvussa ja kuluttajien kiinnostus hyötyviljelyyn on lisääntynyt myös kaupunkiympäristössä. Teemavuosi tuo esille kaupunkiviljelyn, palstat ja yhteisöpuutarhat sekä kannustaa teemoihin liittyvien tapahtumien järjestämiseen. Kaupunkiviljely ja lähiruoka näkyvät Vihervuoden päätapahtumassa Hämeenlinnassa; kutsuvierasseminaarissa, Kaurialan Liikennepuistossa sekä yleisötapahtumissa.

Kestävä ympäristörakentaminen

Kestävä ympäristörakentaminen on osa kestävän kehityksen mukaista toimintaa, jossa pyritään säästämään luonnon resursseja, kierrättämään, käyttämään materiaaleja uudelleen ja välttämään turhaa kulutusta. Syntyy ympäristöä, jossa hoidon tarve voi olla selvästi vähäisempi kuin aikaisempien menetelmien mukaisesti rakennetuissa ympäristöissä.

Kestävä ympäristörakentaminen edellyttää tavoitteiden asettamista ja määrittelemistä koko ympäristörakentamisen prosessissa. Tämä sisältää suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä materiaalit ja palvelut. Parhaat tulokset saavutetaan, kun koko prosessin kaikissa vaiheissa sitoudutaan kestävän ympäristörakentamisen tavoitteisiin ja menettelytapoihin.

Viherympäristöliitto ry edistää Vihervuoden yhtenä alateemana kestävää ympäristörakentamista. Teemavuoden aikana määritellään, mitä kestävällä ympäristörakentamisella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan edistää. Vuoden aikana laaditaan kestävän ympäristörakentamisen kriteerit.

Emilia Weckman, Viherympäristöliitto ry, KESY-työryhmän puheenjohtaja, maisema-arkkitehti, emilia.weckman(at)we3.fi

Viherverkostot

Kaupunkien luonto- ja viheralueet ovat tärkeitä sekä luonnon eliöille että ihmisille. Luonto vaatii säilyäkseen riittävän laajoja viheralueita ja niiden välisiä ekologisia yhteyksiä, joista muodostuu viherverkostoja.

Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa Forssan, Hangon, Heinolan, Hämeenlinnan, Kotkan, Porin, Porvoon ja Turun kaupungeissa. Kansalliset kaupunkipuistot ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia laajoja ja kansallisesti merkittäviä puistokokonaisuuksia. Niiden tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä eheänä kokonaisuutena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat vahvasti mukana järjestämässä Vihervuoteen liittyviä tapahtumia.

Heli Nukki, projektipäällikkö Porin kansallinen kaupunkipuisto, 044 701 1976

"Liikettä ulos – lähiympäristö kuuluu kaikille"

Ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme. Luomme käsitystä itsestämme ja rakennamme identiteettiämme ympäristömme avulla. Ympäristöön peilaten arviomme, olemmeko osaavia, onnistuvia ja kuulummeko joukkoon vai olemmeko taidottomia, epäonnistuvia ja ulkopuolisia. Mitä vähemmän meillä on voimavaroja, sitä enemmän olemme ympäristömme armoilla, mutta toisaalta silloin toimintakykyä ja identiteettiä voidaan myös tukea ympäristön avulla.

Ikäihmiset saadaan liikkumaan ja lähtemään ulos, jos asuinalueilla on helposti saavutettavia ja houkuttelevia viheralueita. Vihervuonna 2016 haluamme nostaa esille vihreän ympäristön tärkeyden ikäihmisten toimintakyvylle. Vihreä vanhuus on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää!

Dos. Erja Rappe, Ikäinstituutti, erja.rappe(at)ikainstituutti.fi

Lue koko kirjoitus: Vihreä vanhuus (.doc)